Historia

Närvijoki, 1800 -luvulle asti Österlandsby Närpiön suurpitäjässä, asutettiin 1690-luvulla juuri ennen Suomen historian ankarimpia nälkävuosia. Tuolloin menehtyi jopa kolmannes maamme väestöstä. Yksi menehtyneistä oli Mäntylän kantatilan alueelta sen ensimmäinen uudisasukas Lauri Heikinpoika.

1698 Uusi uudisasukas

Olavi Niilonpoika alkoi raivata Mäntylän uudistilaa.  Ensimmäinen talouskeskus rakennettiin nykyisen Närvijoen nuorisoseuran alueelle.

1764 Isojako

Isojaon alkaessa uudistilalla oli raivattu peltoa 3,8 ha 55 lohkoon ja niittyä oli 46 ha.

1790 Tervanpoltto

Mäntylän kantatila halkaistiin. Kruunun metsien jako oli saatu päätökseen. Korkea tervan hinta vaurastutti aluetta. Noihin aikoihin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tuotettiin yli puolet Ruotsi-Suomen tervasta.

sivun alkuun

1820-1860 Uusi viljelysmenetelmä

Kydönpoltto lisääntyi voimakkaasti ja antoi hyviä satoja. Kotoneva kydöttiin. Tilamme kaksi päärakennusta valmistui.

1878 Puukkojunkkarit

Marraskuun 5.-6. päivinä oli häät Karl Mäntylän talossa.  Yöllä jurvalaisten ja teuvalaisten miesten välille syntyi puukkotappelu meidän lutissa. Pollun Antti  sai useita puukoniskuja ja kuoli parin viikon päästä Kristiinankaupungin sairaalassa.

1879 Linna ja Isontalon Antti

Viisi jurvalaismiestä tuomittiin käräjillä kahdeksi vuodeksi vankeuteen Hämeenlinnaan. Isontalon Antti Härmästä istui siellä samaan aikaan 12 vuoden elinkautistuomiotaan. Erään jurvalaismiehen ja Isontalon Antin välillä sattui huvittava tapaus, jonka professori  Erkki Alakönni on äänittänyt Jurvan nikkarien haastatteluissa lähes sata vuotta tapauksen jälkeen v. 1977. Tähän ja muihin lutin tapahtumiin voit tutustua perusteellisemmin itse tapahtumapaikalla.

1888 Amerikkaan

Tilan nykyisen isoisän isä  lähti Amerikkaan ’kultaa vuolemaan’ ja päätyi Rockliniin lähelle Kalifornian legendaarista kulta-aluetta Sacramentoa. Josefiina-vaimo ja lapset Juho, Matti ja Tuomas jäivät  Närvijoelle hoitamaan 1/16 manttaalin tilaa.

sivun alkuun

1890-1904 Traagisia kuolemia

Samuel ja Tuomas Mäntylä perivät 1/16 manttaalin tilan ja rakensivat yksitupaisen päärakennuksen paikalle nykyisen paritupaisen pohjalaistalomme. Samuel ja vaimonsa Maria ehtivät hoitaa isännyyttä kuusi vuotta ennenkuin  molemmat kuolivat. Talon osuus siirtyi Tuomaalle ja Amalia-vaimolle, jotka samoin kuolivat kuuden  vuoden päästä. Taas jäi nuoria täysorpoja. Puolet tilasta oli heidän sisarellaan Elinalla ja hänen miehellään nikkari Matti Hahdolla kaksi vuotta. Sitten Elina kuoli ja isoisäni isä Juho Mäntylä osti tilan.

1894-1904 Kalifornian graniittibisnes

Juho Mäntylä hankki ensimmäisen graniittilouhoksen ja alkoi ostaa graniittialueita. Niitä hän välitti muille suomalaissiirtolaisille. Vähitellen Rocklinin graniitin louhinta siirtyi suomalaissiirtolaisten hallintaan. Juho palasi Närvijoelle v. 1904.

Tilan yhdennestätoista isännästä John Mäntylästä on pitkälti juttua valokuvan kera Leonard M. Davisin v. 1981 kirjoittamassa historiikissa ’Rocklin: Past, present, future.’  Historiikista ilmenee suomalaissiirtolaisten keskeinen merkitys kaupungin kehitykselle 1900 -luvun alussa.  Nykyisin Rocklinissa on 30 000 asukasta.

1905-1910 Talojen ostot

Juho Mäntylä myi viimeisen louhoksen Suomesta käsin Adolf Pernulle. San Fransiscon maanjäristyksen jälkeen louhoksilla alkoi todellinen korkeasuhdanne ja A. Pernun Californian Granite Companysta tuli alueen johtava graniittiyritys. Sen verran hyvin graniittibisnes kannatti, että Juho Mäntylä osti Närvijoelta kotitalonsa vierestä viisi muuta tilaa.

sivun alkuun

1906-1910 Nuorisoseura- ja työväenyhdistys

Nykyisessä tuvassamme perustettiin Närvijoen nuorisoseura helmikuussa 1906 ja parin  vuoden päästä kylän työväenyhdistys. Molemmat toimivat siinä kevääseen 1910 asti. Tuvassa on esitetty ainakin 30 näytelmää ja kuvaelmaa. Lehtijutun mukaan eräissäkin iltamissa oli 120 pääsylipun lunastanutta.

1910-1917 Voimakas rakennuskausi

Isoisäni Matti Mäntylä peri puolet tilasta. Kolmesta talosta ryhmiteltiin toimiva ja edistyksellinen maatila. Yksi päärakennus koottiin uudelleen liiveriradiksi. Uusi navetta rakennettiin tilavaksi ja suuri-ikkunaiseksi. Päärakennuksemme tuvan ja salin katot muutettiin amerikkalaismallisiksi ja ikkunoita suurennettiin. Pihan puolelle Ludvig Närvä, Laihian Metallin perustajien isä rakensi itävaltalaisjugendia olevan kuistiosan.

1949

Yksi kolmeen lohkotusta tilasta siirtyi Eino Mäntylälle. Maatalouden koneellistaminen alkoi. Lähellä asui neljä veljestä, joilla oli alusta alkaen yhteiset maatalouskoneet.

1986-2000 Peruskorjaus

Tilan nykyinen isäntä Antero Mäntylä peri setänsä Einon maatilan. Seuraavana kesänä alkoi rakennusten korjaus, joka valmistui lokakuussa 2000. Eteläpohjalainen miljöö sai sekä Auli että Antero Mäntylän muuttamaan Helsingistä takaisin synnyinseudulle ja jatkamaan tilan pitoa maaseutumatkailun merkeissä.  

2001-2003 Wähätupa

Uuden vuosituhannen alussa selvisi vanhoista käräjäpöytäkirjoista, että pihapiirissämme oli vuosina 1895-1907 kaksifooninkinen Wähätupa. Juho Mäntylä siirsi sen omalle kartanolleen, josta se on myöhemmin purettu ja poltettu.

Valokuvien ja muistikuvien pohjalta suunniteltiin vastaava vanhantyylinen uudisrakennus, joka valmistui alkukesästä  2003. Wähätuvassa on 4 huonetta, mm. romanttinen hääkamari ja muita majoitustiloja.

 sivun alkuun

Amerikan siirtolainen Mäntylän Tilalta Kalifornian historiaan

Tilan entinen isäntä Juho  Mäntylä (1856-1911) l. John Mantyla mainitaan näkyvästi kahdessa kalifornialaiskaupunki Rocklinin (n. 50 000 asukasta) historiikissa. Kaupunki mainostaa itseään ’The Granite Capital of the West ’ –nimikkeellä.

Historiikeistä  ilmenee että Juholla oli huomattavaa graniittibisnestä Kalifornian osavaltion pääkaupunki Sacramenton läheisyydessä. Juhon graniittibisneksellä oli  myös erikoinen ja varmaan tuskallinen  yhtymäkohta San Franciscon maanjäristykseen huhtikuussa v. 1906. Hän on myös vaikuttanut keskeisesti suomalaissiirtolaisten hakeutumiseen Rockliniin v. 1890-1900, jolloin graniitinlouhinta alkoi siirtyä suomalaissiirtolaisten omistukseen.

Juho lähti Amerikan matkalle elokuussa v. 1888 ja päätyi San Franciscon kautta takaisin itään päin Rockliniin.  Hänellä oli jo kotimaassa hankittua  graniitinlouhintataitoa, mm. kotitalon viereen valmistui vuotta ennen lähtöä kaksifooninkinen iso pohjalaistalo, joka tarvitsi kunnon kivijalkakivet.

Juhon ensimmäinen pieni louhos Rocklinissa sijaitsi Secret Ravinen alueella (no 60). Samalta alueelta löydettiin jonkin veran kultaa v. 1850-1935. Vuonna 1893 John Taylorin yritystoiminta ajautui konkurssiin ja seuranneessa yleisessä huutokaupassa Juho Mäntylä osti Taylorin Capitol l. Front louhoksen (No  1). Muutamaa vuotta aikaisemmin sieltä oli louhittu mm.  San Franciscon City Hallin,  Hall of Recordsin ja Wells Fargo pankin graniitti.

1865-70 louhoksen ensimmäinen omistaja S. Smith sai sopimuksen toimittaa graniitti  Sacramenton Capitol –rakennukseen.  Ainoastaan pohjakerros ja portaat ehdittiin tehdä louhoksen graniitista, kun  sopimus irtisanottiin ilman mitään korvauksia ja omistaja joutui myymään louhoksen J. Taylorille.

Myöskin louhoksen 3 omistajalla Juho Mäntylällä oli pienoista epäonnea louhoksen kanssa. Tuohon aikaan  alkoi vuosisadan viimeinen lama, joten graniitin kysyntä ei ollut merkittävää. Juho osti myös alueen toisen pioneerin Quinnin graniittilouhoksen (No 8) ja graniittialueet (No 7), mutta nämä hän myi muille suomalaissiirtolaisille ennen Suomeen paluutaan. Kesäkuussa 1904 Juho  palasi Suomeen tietämän mukaan tarkoituksenaan  saada vaimo ja molemmat pojat muuttamaan Jurvasta Kaliforniaan.  Kun näin ei käynyt Juho myi asiamiehen välityksellä Capitol  louhoksen Suomesta käsin 9. toukokuuta 1905. Siihen kuului mm.: Palstat 1 ja 8 lohkon 19 kaakkoisneljänneksessä  ja niillä kolme nosturia, 1 moottori, 1 höyrypumppu, 1 höyrypora, ilmakompressoreja, muita laitteita sekä 2 pajaa, 2 moottorisuojaa, kivenkäsittelysuojia,  talonsa Granite Streetillä  jne. (Leonard M. Davis: Rocklin, 1981, s. 154)

Huhtikuussa 1906 tapahtui San Franciscon maanjäristys, joka tuhosi suuren osan kaupungista. Tällöin Rocklinin louhoksilla alkoi valtava korkeasuhdanne.  Jos em. louhos olisi vielä ollut Juhon omistuksessa, sen myyntihinta olisi ollut moninkertainen.  Kalifornian matkan rahoilla Juho kuitenkin osti viisi taloa kotitalonsa vierestä, mutta varmasti luonnonkatastrofin  aikaansaama tapahtuma kirveli joskus hänen  mieltään.

Maanjäristyksen jälkeen Capitol-louhoksesta tuli Adolf Pernun omistuksessa alueen johtava graniittiyritys (California Granite Company –nimisenä), jossa oli vuosia töissä 100 kivimiestä. Louhoksen kivestä rakennettiin mm. San Franciscoon useita rakennuksia  esim. upea Bank of Italy (nykyään Bank of America). Se sijaitsee  keskustassa Cable Car radan lähtöpisteessä Market ja Powell –katujen kulmauksessa.

Ruhkalan suvulla louhos oli 1935-77 Union Granite Company  -nimisenä ja heidän jälkeensä italialaisella Scopesilla vuoteen 2000. Rocklinin louhoksista siinä on harjoitettu louhintaa pisimpään eli 135 vuotta.  Kaikkiaan Rocklinissa oli louhoksia 61, joista 43 louhoksella on ollut jossain vaiheessa suomalainen omistaja  -   7 louhoksen omistajaa on jäänyt tuntemattomaksi.

Suomalaissiirtolaisilla on ollut tärkeä merkitys Rocklinin kehityksessä. Se tulee esiin myös Rocklinin History Museumissa,  jossa on erittäin hyvin järjestetty esittely kaupungin menneisyydestä. Siinä painottuu sanoin ja kuvin graniitin louhinta Rocklinisssa. Seinällä on  iso valokuva (1,3x2m) Capitol louhoksesta vuodelta 1900,  jolloin se oli Juhon omistuksessa. Edellä mainitusta louhoksesta rakennuksineen oli  tehty myös pienoismalli lasivitriiniin.

Historiikit:

Leonard M.Davis:  Rocklin , 1981
Carmel Barry-Schweyer and Alycia S. Alvarez:  Images of America, Rocklin 2005

Kartta Rocklinin louhoksesta

Capitol-louhoksen pienoismalli museossa

Louhos rakennuksineen vuonna 1905

Louhos syksyllä 2005

Kalifornian osavaltion Capitol-rakennus

San Franciscon City Hall 

Upea Bank of Italy San Franciscossa

Juho  Mäntylä ja kalifornialaiskaupungin nimenmuutos

Rocklin (51 000 asukasta) lienee ainoa kaupunki Kaliforniassa, joka on saanut lopullisen nimimuotonsa suomalaissiirtolaisilta. Kalifornialaisen paikannimitutkijan Phil Townsend Hannan  mukaan suomalaiset olisivat ’vääristäneet’ kallioisen graniittilouhosalueen Rockland-nimen Rockliniksi. Tämä pitää hyvinkin yhtä totuuden kanssa, koska pohjalaisilla d-kirjain ääntyy vaikeasti keskellä sanaa puhumattakaan sanan lopusta. Pohjalaissiirtolaisia alueella oli runsaasti (www.rocklinhistory.org./Writen Histories/Roy Ruhkala 1974).

Samassa osiossa on myös Uno Hebuck’in  (1971) katsaus kaupungin historiaan. Siinä hän mainitsee, että Juho Mäntylä oli ensimmäinen suomalainen Rocklinissa.

Edelleen hän jatkaa, että Juho kirjoitti ystävilleen Suomeen graniittilouhosten hyvistä työmahdollisuuksista ja monet suomalaiset hakeutuivat sinne hehkuvien kirjeiden innoittamina. Rocklinissa, 35 km Sacramentosta koilliseen, on suomalaissiirtolaisilla ollut keskeinen asema kaupungin kehitykseen.  Sata vuotta sitten yli puolet kaupungin asukkaista oli suomalaissiirtolaisia ja graniittilouhokset olivat lähes kokonaisuudessaan heidän omistuksessaan. 

Myös Images of America, Rocklin – kuvakirjassa kerrotaan, että Juhon ansiota oli, että suomalaissiirtolaisten määrä kasvoi alueella räjähdysmäisesti (s. 90).  Näitten seikkojen perusteella voi vetää johtopäätöksen, että Juho oli vahvasti mukana kaupungin nimen muuttamisessa Rocklandista Rockliniksi.

sivun alkuun